Kun lapsi ympärilläsi voi huonosti – olipa kyseessä oma lapsesi, sukulainen, oppilas tai tuttavaperheen lapsi – on luonnollista haluta auttaa. Haluat kuunnella, tukea ja tehdä kaiken voitavasi lievittääksesi lapsen pahaa oloa. Mutta lapsen tukeminen voi olla henkisesti raskasta. Siksi on tärkeää, että pidät huolta myös itsestäsi. Vain silloin, kun sinulla on voimavaroja, voit olla lapselle turvallinen ja vakaa aikuinen.

Kun välittäminen alkaa kuormittaa

Lapsen pahoinvointi herättää usein voimakkaita tunteita: huolta, avuttomuutta, surua – joskus myös syyllisyyttä. Saatat tuntea, että sinun pitäisi tehdä enemmän tai että et tee oikeita asioita. Nämä tunteet ovat täysin normaaleja. Mutta jos asetat jatkuvasti lapsen tarpeet omiesi edelle, vaarana on uupuminen.

Merkkejä liiallisesta kuormituksesta voivat olla univaikeudet, ärtyneisyys, väsymys tai tunne siitä, että olet täysin loppu. Nämä ovat merkkejä, joita ei pidä sivuuttaa. Itsestä huolehtiminen ei ole itsekästä – se on edellytys sille, että voit olla lapsen tukena pitkällä aikavälillä.

Aseta rajat – myös itsesi vuoksi

Kun tuet pahoinvoivaa lasta, voi olla vaikea tietää, kuinka paljon sinun tulisi olla mukana. Haluat olla läsnä, mutta et voi olla lapsen ainoa tuki. On tärkeää asettaa rajat sille, mitä voit ja mitä sinun kuuluu kantaa.

• Ole selkeä siitä, milloin olet tavoitettavissa. On houkuttelevaa olla aina saatavilla, mutta se ei ole kestävää.
• Jaa vastuuta. Jos olet vanhempi, ota mukaan koulu, opiskeluhuolto, neuvola tai muut ammattilaiset. Jos työskentelet lasten kanssa, hyödynnä kollegoiden ja esihenkilön tukea.
• Hyväksy, ettet voi ratkaista kaikkea. Joissain tilanteissa tarvitaan ammatillista apua – ja avun pyytäminen on merkki viisaudesta, ei epäonnistumisesta.

Rajat eivät tarkoita vetäytymistä lapsen elämästä, vaan turvallisen rakenteen luomista, jossa voit olla luotettava ja jaksava aikuinen.

Læs også:

Toivo ja arjen ilo: Elämä perheissä, joissa on vammainen lapsi

Apua

Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi, arki saa uusia muotoja – täynnä haasteita, mutta myös lämpöä, yhteyttä ja toivoa. Artikkeli kertoo, miten perheet löytävät voimavaroja, iloa ja merkitystä elämäänsä vaikeuksien keskellä.

Pidä huolta itsestäsi, kun tuet pahoinvoivaa lasta

Apua

Lapsen pahoinvointi koskettaa syvästi ja herättää halun auttaa. Samalla se voi olla henkisesti kuormittavaa. Tässä artikkelissa kerrotaan, miksi omasta jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää, kun tuet lasta vaikeassa tilanteessa – ja miten voit tehdä sen käytännössä.

Kun hoivasta tulee kaltoinkohtelua – näin tunnistat lapsen pahoinpitelyn merkit

Apua

Lapsen pahoinpitely ei aina näy ulospäin. Artikkeli kertoo, miten kaltoinkohtelu voi ilmetä, millaisia merkkejä siihen liittyy ja miten voit toimia, jos epäilet, ettei lapsella ole kaikki hyvin. Yhteinen valppaus voi pelastaa lapsen arjen.

Vahvista suhdettasi lapseesi yhteisellä läsnäololla ja merkityksellisillä aktiviteeteilla

Apua

Kiireinen arki vie helposti huomion pois tärkeimmästä – yhteisestä ajasta lapsen kanssa. Tässä artikkelissa saat käytännön vinkkejä siihen, miten voit lisätä läsnäoloa, luoda yhteisiä rutiineja ja vahvistaa suhdetta lapseesi merkityksellisten aktiviteettien kautta.

Hae tukea myös itsellesi

Kun käytät paljon energiaa lapsen tukemiseen, tarvitset myös itse tukea. Se voi olla ystävä, työtoveri tai ammattilainen, jonka kanssa voit puhua kokemuksistasi ja tunteistasi.

• Puhu avoimesti siitä, miltä sinusta tuntuu. Jo pelkkä asioiden ääneen sanominen voi helpottaa.
• Hae työnohjausta tai neuvontaa, jos työskentelet lasten ja nuorten parissa. Se auttaa sinua säilyttämään näkökulman ja pitämään huolta omasta jaksamisestasi.
• Pidä taukoja ja tee asioita, jotka tuovat iloa. Käy kävelyllä, liiku, kuuntele musiikkia, lue tai vietä aikaa ihmisten kanssa, joiden seurassa voit rentoutua.

Itsestä huolehtiminen ei ole heikkoutta – se on vastuullisuutta.

Tunnista omat reaktiosi

Lapsen tukeminen voi herättää muistoja tai tunteita omasta elämästäsi. Ehkä tunnistat lapsen tilanteessa jotakin tuttua, tai ehkä tunnet riittämättömyyttä. On tärkeää huomata, miten tilanne vaikuttaa sinuun.

Kiinnitä huomiota hetkiin, jolloin tunnet olosi ylikuormittuneeksi, ja mieti, mikä sen aiheuttaa. Kun tunnet omat reaktiosi, pystyt paremmin säilyttämään rauhallisuutesi ja toimimaan lapsen parhaaksi – ja samalla suojaat omaa hyvinvointiasi.

Muista, että pienet teot merkitsevät

Kun lapsi voi huonosti, tilanne voi tuntua ylivoimaiselta. Mutta usein juuri pienet asiat merkitsevät eniten: että kuuntelet, olet kärsivällinen ja pysyt rinnalla. Sinun ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia – tärkeintä on, että lapsi kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.

Muista myös, ettet ole yksin. Suomessa on monia tukipalveluja, kuten MIELI ry:n kriisipuhelin, Lasten ja nuorten puhelin sekä koulun ja kunnan tarjoamat palvelut, joista voi saada apua sekä lapselle että sinulle. Avun pyytäminen on rohkeutta.

Pidä huolta itsestäsi – jotta voit pitää huolta muista

Lapsen tukeminen vaatii sekä sydäntä että voimaa. Et voi poistaa lapsen pahaa oloa, mutta voit olla turvallinen aikuinen, joka osoittaa, ettei lapsi ole yksin. Ja jotta voit olla se aikuinen, sinun on huolehdittava myös itsestäsi.

Anna itsellesi lupa hengähtää, hakea tukea ja löytää tasapaino. Kun pidät huolta itsestäsi, annat lapselle parhaan lahjan: läsnä olevan, rauhallisen ja välittävän aikuisen, joka pysyy rinnalla – myös silloin, kun on vaikeaa.